Kaivotekniikka on tärkeä osuus kaivon toimivuutta. Tässä artikkelissa kerromme lisää aiheeseen liittyvistä termeistä: vesipumppu (porakaivo- ja uppopumppu), kalvopainesäiliö ja kaivon pohjamassa. Mitä näihin kuuluu, mitä ne tarkoittavat, mitä ne tekevät ja voiko niitä huoltaa itse?
Vesipumppu on kaivotekniikassa tärkeä laite
Vesipumppuja on markkinoilla erilaisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettuja malleja. Porakaivopumppua käytetään veden pumppaamisen luonnollisesti porakaivoista, mutta myös rengaskaivoista ja järvistä. Ne soveltuvat esimerkiksi omakotitaloon, maataloustarkoituksiin tai kesämökille kylmän talousveden jakeluun ja kasteluun. Nämä pumput ovat erittäin tehokkaita ja ne on myös suunniteltu kestäviksi ja pitkäikäisiksi. Porakaivopumput toimivat yksinkertaisella periaatteella. Ne ovat suunniteltu työntämään vettä putkea pitkin ylöspäin, pois pumpun luota.
Uppopumpuissa oleva pieni pumppu imee vettä pohjasta ja sen jälkeen pumppaa sen ulos yläosasta. Virta saadaan uppopumppuun mallista riippuen joko nk. uimurikytkimestä tai sähkövirran avulla. Kelluvalla uimurikytkimellä varustetut pumput on suunniteltu käynnistymään ja pysähtymään automaattisesti vedenkorkeuden mukaan. Kun vedenpinta nousee tiettyyn pisteeseen, pumppu käynnistyy ja alkaa pumpata vettä pois alueelta. Vastaavasti vedenpinnan laskiessa tietyn pisteen alapuolelle, pumppu sammuu automaattisesti.
Uppopumput ovat yksinkertaisia asentaa ja käyttää
Uppopumput voidaan asentaa kaivoon, järveen tai vaikkapa sadeveden kerääjänä toimivaan tynnyriin. Uppopumppujen nostokapasiteetti mitataan litroina tunnissa. Talouskäytössä olevien pumppujen kapasiteetti on usein noin 2500-4000 litraa tunnissa.
Uppopumppuihin voi joskus tulla vikoja, jotka ovat käyttäjän itse mahdollisesti huollettavissa. Jos esimerkiksi pumppu käynnistyy, mutta ei pumppaa vettä, voi tämä johtua tukoksista. On myös mahdollista että pumppu pääsee imemään ilmaa sisäänsä, jolloin kannattaa tarkistaa onko vettä riittävästi. Pumppu tulisi laskea kulmassa veteen, joka saattaa poistaa ongelman.
Kalvopainesäiliö on puolestaan laite, joka auttaa tasapainottamaan pumpun toimintaa ja lisäämään veden määrää. Kalvopainesäiliö on suunniteltu erottamaan ilma ja vesi toisistaan kumikalvon avulla. Näissä säiliöissä on saatavilla usein kaksi materiaalivaihtoehtoa: komposiitti-/lasikuitumateriaali ja ruostumaton teräs. Pysty- tai vaakasuuntaiset kalvopainesäiliöt tulee asentaa kylmävesipumppujen jälkeen. Kalvopainesäiliön ilmanpaine tulisi tarkistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Niiden kalvo on mahdollista vaihtaa myös itse.
Jos olet hankkimassa vesipumppua, kalvopainesäiliötä tai muuta kaivotekniikkaa, kannattaa usein hyödyntää ammattilaisen apua. Suomen Kaivohuolto toimittaa ja asentaa pumppujärjestelmät (mukaan lukien porakaivopumput, uppopumput, vesiautomaatit, vesirengaspumput, käsipumput, ejektorit) ja kalvopainesäiliöt.
Pohjamassa koostuu hiekasta ja kalkista
Pohjamassa (esimerkiksi kvartsihiekka ja kaivokalkki) vaikuttaa merkittävästi veden laatuun. Usein pohjamassana käytettävä kvartsihiekka on monipuolinen materiaali, jolla on useita etuja. Se suodattaa kiintoaineita sekä orgaanisia aineita vedestä. Jos haluat varmistaa laadukkaan talousveden saannin, on paras kutsua ammattilainen apuun. Suomen Kaivohuollon palveluihin kuuluvat myös pohjan puhdistukset, pohjamassojen vaihtotyöt sekä kaivokalkin asennukset.
Kaivotekniikan tarpeet selviävät maksuttoman kuntotutkimuksen avulla
Suomen Kaivohuollon maksuttoman kaivon kuntotutkimuksen avulla selviävät myös mahdolliset kaivotekniikan erityistarpeet. Kuntotutkimuksessa asiakas saa kuntotarkastusraportin, josta selviää kaivon nykytila ja mahdolliset huoltotarpeet. Voit varata tutkimuksen täyttämällä lomakkeen tai soittamalla numeroon 041 313 0615.
